Nuorina sosiaalialan opiskelijoina kohtasimme asiakkaita, joilla oli kasautuneita haavoittavia elämänkokemuksia. Tunsimme suurta myötätuntoa esimerkiksi vanhempien ja lapsien emotionaalista kipua ja hätää kohtaan, jota todistimme.

Todistaessamme vanhemman ja lapsen hätää peilasimme niitä myös omiin elämänkokemuksiimme. Olemme siitä asti olleet kiinnostuneita siitä, miten ihminen selviytyy ja toipuu hyvinvoivaksi haastavien elämänkokemusten jälkeen, ja aivan erityisesti, miten ihminen toipuu haavoittavasta lapsuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Tilastokeskuksen vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan 16—74-vuotiaista suomalaisista 75 prosenttia on kokenut ainakin kerran elämässään henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa.

Parisuhteessa väkivaltaa on kokenut 44 prosenttia ja lapsuudessa lähisuhdeväkivaltaa 65 prosenttia vastaajista.

Näiden lukujen takana on valtavasti pahoinvointia, mielenterveys- ja päihdeongelmia, somaattisia sairauksia, sosiaalisia ongelmia, emotionaalista pahoinvointia, kärsimystä ja hätää. Kaikki tämä tuottaa myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset mutta myös kasvattajat ja vapaa-ajan ja virkistystoimen toimijat sekä mitä suurimmassa määrin uusien hyvinvointialueiden johtajat, kehittäjät ja päättäjät tarvitsevat ymmärrystä siitä, mikä kestävää hyvinvointia nakertaa ja miten pahoinvointia voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja purkaa.

Nämä kysymykset ovat kriittisiä niin kestävän talouden kuin sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Traumainformoitu työote on tapa hahmottaa pahoinvoinnin syitä ja seurauksia laajasti koko ihmisyyden olemus huomioiden. Kun ihminen kokee traumaattisen tapahtuman tai sarjan haavoittavia kokemuksia, kaikilla olemisen tasoilla tapahtuu muutoksia. Seuraukset todentuvat somaattisella ja psyykkisellä tasolla sekä sosiaalisen eli vuorovaikutuksen ja yhteenliittymisen tasolla.

Traumainformoitu työote edellyttää näiden kaikkien ihmisyyden tasojen huomioimista työssä mutta myös työhyvinvoinnissa. Myös ammattilaiset ovat ihmisiä omine elämänhistorioineen.

Elämän yllätyksellisyyden vuoksi auttajan ja asiakkaan paikkojen välillä ei ole pitkä matka.

Traumainformoitu työote on kirja, jonka kirjoitimme ja kokosimme Teille lämmöllä ja innolla. Kiitämme lämpimästi kaikkia upeita kirjan asiantuntijoita, jotka ovat antaneet oman panoksensa tähän teokseen. Moniäänisyydessään se on juuri niin rikas kuin mitä visioimme vuosi ennen projektin aloitusta.

Tämä on kirja, jonka olisimme itse halunneet saada käsiimme silloin, kun lähdimme opiskelemaan ihmistyön ammattilaisiksi. Toivotamme teille kaikille innostavia, koskettavia, puhuttelevia ja inspiroivia lukuhetkiä!

Johanna Linner Matikka (YTM) on sosiaalialan moniosaaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt järjestökentällä sekä julkisella sektorilla asiakastyössä ja asiantuntijana. Väitöskirjatutkimuksessaan hän tutkii lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden toipumista ja turvan uudelleen rakentumista.

Tiia Hipp (YTM) on erikoissosiaalityöntekijä ja kouluttaja. Hän on työskennellyt sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä lastensuojelun asiakastyössä ja asiantuntijatehtävissä järjestökentällä ja julkisella sektorilla. Hän opiskelee parhaillaan traumapsykoterapeutiksi.

Tule mukaan kirjan teeman ilmaiswebinaariin

TUTUSTU KIRJAAN LISÄÄ