Haastattelussa Sanna Isosävi, PsT, psykoterapeutti
Traumaterapiakeskuksen johtaja

Keho kantaa mukanaan historian, jota emme välttämättä osaa lukea. Psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi kertoo, miksi kehon viestien kuunteleminen on tärkeää hyvinvoinnillemme ja kuinka uteliaisuus voi avata väylän lempeämpään suhteeseen itseen ja toisiin.



Miten itse määrittelisit ajatuksen siitä, että kehossamme on tietoa, jota emme täysin ymmärrä?
— Kehomme välittää meille jatkuvasti tietoa, joka liittyy tarpeisiimme, rajoihimme ja turvallisuuden tunteeseemme. Usein tämä tieto jää huomiotta, koska emme ole oppineet kuuntelemaan sitä. Kun voimme pysähtyä, uteliaasti kuulostella ja tutkia kehollisia signaaleja, opimme lisää itsestämme ja suhteistamme muihin.

Uusissa Traumaterapiakeskuksen kustantamissa korteissa Kehon viisaus puhutaan “kehollistuneesta tavasta”? Miten se näkyy arjessa?
— Kannamme mukanamme koko kokemushistoriamme myös kehollisesti. Tavat, joilla asetumme tilanteisiin tai vuorovaikutukseen toisten kanssa, voivat olla pitkälti tiedostamattomia. Ne kuitenkin kertovat, mitä olemme oppineet: esimerkiksi voinko ottaa tilaa vai pitääkö minun supistua mahdollisimman pieneksi.

Miten oma tausta vaikuttaa siihen, miten olemme kehossamme?
— Kaikki merkittävä tieto on kokemuspohjaista. Varhaiset ihmissuhteet opettavat meille, mitä meidän pitää olla, jotta tulemme hyväksytyiksi ja pääsemme turvaan. Tämä näkyy kehollisina tapoina, kuten siinä, voinko kurottaa toista kohti. Lisäksi kulttuuri antaa raamit sille, millä rytmillä ja intensiteetillä ilmaisemme itseämme, kuinka suurta henkilökohtaista tilaa tarvitsemme tai miten elehdimme.

Miksi kehoon liittyvä kokemus on niin vaikea pukea sanoiksi?
— Usein meille ei ole annettu sanoja kehollisille kokemuksille. Korttien tekijä Pat Ogden ja kollegat ovat todenneet, että jos emme ole oppineet huomaamaan ja jakamaan niitä, sanasto puuttuu. Kehon kokemus on laadullisesti erilaista kuin ajatusten ja tunteiden kieli. Kun opimme kuuntelemaan kehoa, voimme opetella myös sanoittamaan sen viestejä.

Millaisia vaikutuksia tiedostamattomalla kehollisella tiedolla voi olla hyvinvointiimme?
— Hyvin suuria. Joskus ihminen voi olla kokonaan yhteydettömissä kehoonsa, jopa inhota sitä. Tämä voi olla opittua suojaa traumaattisista kokemuksista. Mutta silloin jäämme vaille tärkeää informaatiota ja aidosti vastavuoroisia suhteita. Kehossa kannamme myös oppeja siitä, saammeko levätä, pitää rajoja tai tavoitella jotakin meille tärkeää. Jos nämä toimintamallit eivät päivity, ne voivat estää meitä elämään joustavasti nykyhetkessä.

Miten keholliset harjoitukset voivat auttaa traumaattisten kokemusten käsittelyssä?
— Kaiken ytimessä on uteliaisuus. Ei ole yhtä oikeaa harjoitusta kaikille. Siksi korttipakka antaa virikkeitä: se herättää huomaamaan esimerkiksi ryhdin, hengityksen tai lihaksiston. Kun huomaamme näitä asioita ja löydämme uusia, meille sopivia kehotapoja, se avaa mahdollisuuksia ja lisää hyvinvointia.

Millaisia uskomuksia ihmisillä yleensä on kehostaan — ja miten niitä voi muuttaa?
— Harva meistä suhtautuu kehoonsa neutraalisti. Saatamme ajatella, että siinä on jotain väärää tai riittämätöntä. Ensimmäinen askel on huomata nämä uskomukset. Sen jälkeen voimme vähitellen altistua vaihtoehtoisille uskomuksille ja huomata, kuinka paljon keho on tehnyt hyväksemme ja tekee yhä.

Miten kehollinen työskentely lisää yhteyttä itseen ja muihin?
— Emme ole erillinen mieli ja keho, vaan kehomieli. Kehon huomioiminen voi tuoda kokonaisemman käsityksen itsestä ja avata kokemuksellisen työskentelyn polun. Keho on myös tunteiden koti. Kun kohtaamme toisen aidosti, siinä ovat aina mukana molempien keho ja mieli.

Millaisia muutoksia olet nähnyt asiakkaissa, jotka ovat syventyneet keholliseen itseymmärrykseen?
— Usein työ alkaa siitä, ettei keho olisi enää niin pelottava. Kun siihen tutustutaan vähitellen, ihminen voi ikään kuin tulla omaksi itsekseen. Tärkeää on, ettei kiirehditä. Jokaisella terapiakäynnillä on valtavasti kehollista informaatiota asiakkaan kokemuksesta puheen lisäksi.

Kenelle suosittelet tätä korttipakkaa?
— Osallistuin itse korttipakan suomentamiseen ja huomasin, kuinka hyvä työkalu se on myös itsenäiseen työskentelyyn. Suosittelen sitä ammattilaisten ja asiakkaiden väliseen yhteistyöhön, mutta myös kaikille, jotka haluavat syventää itseymmärrystään kehollisin keinoin.



Kannattaako kortteja käyttää yksin vai ohjatusti?
— Kortit on kirjoitettu niin, ettei käyttäjän tarvitse olla asiantuntija. Jokainen voi kuulostella, haluaako edetä yksin vai yhdessä ammattilaisen kanssa. Turvallisuuden tunne on tärkein kriteeri.

Mitä tehdä, jos kortit herättävät voimakkaita tunteita?
— On hyvä aloittaa silloin, kun tilanne ei ole ylivoimainen. Jos joku harjoitus nostaa esiin voimakkaita reaktioita, sekin on arvokasta tietoa. Korttien kanssa voi edetä omaan tahtiin, keskeyttää ja palata uudelleen. Mikään ei ole pakollista.

Millaisen muutoksen toivot kehollisen työskentelyn tuovan maailmaan?
— Toivon, että meillä kaikilla olisi mahdollisuus elää empatiasta käsin: huomioida sekä omat että toisen kokemukset. Erityisesti toivon, että ihmiset, jotka ovat kokeneet haavoittavia asioita, voisivat löytää kehostaan voimavaroja ja lempeää huolenpitoa itseään kohtaan.



Tutustu kortteihin