Kirjoja, podcasteja, Instagram-tilejä ja asiantuntijoita. Psykologiaa on kaikkialla. Moni meistä uskoo yhä siihen, että ihmiset ovat joko oikean tai vasemman aivopuoliskon käyttäjiä tai että lapsella on vain yksi tapa oppia. Miksi?



Psykologi ja tietokirjailija Minna Miao kertoo uudessa kirjassaan Harhakäsitykset mielestä, miten helposti myös asiantuntijat haksahtavat mielen myytteihin.

Psykologia kiinnostaa, mutta sekoittuu helposti pseudotieteeseen

— Psykologia on siitä erityinen tiede, että sen tutkimuskohteena olemme me itse. Kun lukee tutkimusta vaikka tunteista tai kasvatuksesta, kokemus on usein hyvin henkilökohtainen, kirjailija kertoo.

Tämä tekee psykologiasta samaan aikaan houkuttelevaa ja altista väärinkäsityksille. Kun aihe on lähellä omaa arkea, on helppo uskoa asioita, jotka kuulostavat oikealta.

— Esimerkiksi väite siitä, että jokaisella on oma “oppimistyyli” — kuten visuaalinen tai auditiivinen — on täysin virheellinen. Silti se toistuu koulutuksissa, työpaikoilla ja vanhempainilloissa. Miksi? Koska se tuntuu intuitiivisesti oikealta.

Tiedemyytit vetoavat tunteisiin

— Moni myytti perustuu joskus jossain julkaistuun tutkimukseen, jonka otoskoko oli pieni tai jonka tuloksia ei ole saatu toistettua. Kun uutinen osuu median kautta suureen yleisöön, siitä saattaa tulla “totuus”, kirjailija sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee Mozart-vaikutuksen eli käsityksen, että klassisen musiikin kuuntelu tekee ihmisestä älykkäämmän. Taustalla on vanha, laajasti popularisoitu mutta jo kumottu tutkimus.

— Myytti vetoaa vanhempien haluun tukea lapsen kehitystä, ja siksi siitä on vaikea päästää irti, vaikka tiede kertoo toista.

Psykologiset myytit eivät elä vain somessa vaan myös koulutetut sortuvat niihin

Yksi kirjan tärkeimmistä havainnoista on, ettei psykologiassa harhaan uskominen ole vain maallikoiden ongelma.

— Kyselytutkimukset osoittavat, että myös psykologian opiskelijat ja ammattilaiset uskovat myytteihin. Olemme kaikki alttiita kognitiivisille vinoumille kuten vahvistusharhalle eli näemme herkemmin sen, mikä tukee omia käsityksiä.

Siksi kirjailija painottaa, ettei myyttien kumoaminen ole osoittelua tai naureskelua.

— Tiedemyytteihin haksahtaminen on täysin inhimillistä. Vaarallisempaa kuin tunnustaa uskovansa myyttiin, on kuvitella olevansa niille immuuni.

Miksi juuri nyt tarvitaan tällaista kirjaa?

— Psykologiatietoa on enemmän saatavilla kuin koskaan. Samaan aikaan on vaikeampaa kuin koskaan erottaa luotettavaa tietoa harhaanjohtavasta.

Kirjassa esitellään sitkeimpiä psykologisia myyttejä kuten “vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa” ja syitä siihen, miksi myyttejä syntyy ja miten ne jäävät elämään.

— Halusin kirjoittaa kirjan, joka antaa työkalut myyttien tunnistamiseen. Ei vain faktatiedolla, vaan myös sillä ymmärryksellä, miksi tietyt uskomukset tuntuvat niin vakuuttavilta, vaikka eivät ole totta.

Myytti ei kaadu vain sanomalla, että se ei pidä paikkaansa

— Tieteellinen tieto ei aina kumoa myyttiä. Siksi kirjassa jokaisen myytin kohdalla avataan myös sen tarina. Mistä se tuli, miksi se jäi elämään ja millainen tieto sen haastaa.

— Meidän on opittava tunnistamaan paitsi virheelliset väitteet, myös oma tapamme uskoa niihin.

Harhakäsitykset mielestä julkaistaan elokuussa 2025 ja sopii erinomaisesti oppikirjaksi, täydennyskoulutukseen tai sinulle, joka kohtaat psykologiaa työssäsi tai arjessasi ja haluat tarkentaa ajatteluasi.

Harhakäsitykset mielestä - miksi psykologisiin myytteihin uskotaan? -webinaari 6.8. klo 18
Webinaarin vetää psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Minna Miao.